Madeleine Dunderlin, Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjasto
Helmi–maaliskuun vaihde tapaa olla harmaa ja ikävystyttävä. Vielä on vähän liian kylmää ja pimeää, jotta voisi puhua keväästä, ja itse ainakin tapaan olla jo kyllästynyt talveen. Näin pandemian aikana puhdin löytäminen on tavallistakin vaikeampaa. Pohjoismaisen kirjallisuuden parissa työskentelevälle tämä vuodenaika tuo onneksi vähän lisäjännitystä siksi, että näihin aikoihin julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat. Tänä vuotta olen siitä erityisen kiitollinen.
Tämän vuoden ehdokasjoukossa on monia suuria nimiä. Vigdis Hjorth on ehdolla toistamiseen, tällä kertaa romaanilla Er mor død (Onko äiti kuollut, ilmestyy huhtikuussa Katriina Huttusen suomennoksena). Se jatkaa samasta aiheesta kuin jättimenestys Perintötekijät: oikeudesta omaan tarinaan. Ehdokasjoukossa on myös kolme muuta kansainvälistä myyntimenestystä, jotka eivät tosin välttämättä ole yhtä tuttuja pohjoismaisille naapureille: islantilaisen Andri Snær Magnasonin ilmastoaiheinen tieteisromaani Um tímann og vatnið (Ajasta ja vedestä, suomentanut Tapio Koivukari), Pajtim Statovcin Finlandia-palkittu, armoton mutta kielellisesti upea Bolla sekä Asta Olivia Nordenhofin Penge på lommen (Löysää rahaa, ilmestyy syksyllä Aino Ahosen ja Vappu Vähälummukan suomennoksena). Nordenhofin kirja on ensimmäinen osa suunnitteilla olevasta septologiasta, joka kytkeytyy Scandinavian Star -matkustaja-autolautan paloon. Grönlantilainen Niviaq Korneliussen teki suuren läpimurron HOMO sapienne -romaanilla, joka oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2015. Nyt hän tavoittelee palkintoa teoksella Naasuliardarpi, joka käsittelee grönlantilaisnuorten itsemurhia.
Suomesta on Statovcin lisäksi ehdolla Heidi von Wrigth proosarunoteoksellaan Autofiktiv dikt av Heidi von Wright, jossa lukijalle tarjoillaan muistoja ja anekdootteja harvinaisen taidokkaasti. Ahvenanmaan tämänvuotinen ehdokas on Sebastian Johansin runsas romaani Broarna, joka käsittelee Ahvenanmaalta Amerikkaan lähteneitä siirtolaisia 1900-luvun vaihteessa. Nuortenkirjallisuuden kenttää tuntevat muistanevat ehkä ruotsalaisen Johanne Lykke Holmin esikoiskirjan Natten som föregick denna dag. Nyt hän on ehdolla aikuistenkirjallaan Strega, joka on yhtä kehollinen ja aistikas kuin edeltäjänsä. Ruotsin toinen ehdokas ja joukon ainoa novellikokoelma on Andrzej Tichýn Renheten, joka pakottaa lukijan pohtimaan likaa ja puhtautta ihmisyyden ja yhteiskunnallisen realismin näkökulmasta. Tämä on jo kolmas (!) ehdokkuus Tichýlle, joka alkaa vaikuttaa pohjoismaisen kirjallisuuden kaanonin tulevalta suurnimeltä.
Inga Ravna Eira on hänkin ollut aiemmin ehdolla. Tänä vuonna ehdokkuus tuli runokokoelmasta Gáhttára Iđit, jossa on tekstiä pohjoissaameksi, norjaksi ja englanniksi. Runokokoelma käsittelee sekä ilmastonmuutosta että saamelaisten kokemuksia luonnon kanssa sopusoinnussa elämisestä. Tanskalaisen Ursula Andkjær Olsenin teos on ehkä vaikein tiivistettävä. Palkintolautakunta kirjoittaa runokokoelmasta näin: ”Mit smykkeskrin sanoo huimaavalla tavalla kaiken ja saa meidät ajattelemaan ja tuntemaan jotakin kaikista maailman asioista.” Tämän parempaa kiteytystä ei mielestäni ole mahdollista keksiä. Färsaarten Lív Maria Róadóttir Jæger kirjoittaa runokokoelmassaan Eg skrivi á vátt pappír oman ja muiden ajattelun suhteesta ja haastaa von Wrightin kirjan tavoin runoteoksen muodon. Norjan Lars Amund Vaagelta on ehdolla romaani Det uferdige huset, jossa hän yhdistelee omintakeiseen tyyliinsä eri genrejä. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on Islannin toinen ehdokas: Guðrún Eva Mínervudóttirin Aðferðir til að lifa af. Se on moniääninen ja herkkä teos syvällisestä yhteyden kaipuusta ja selviytymiskeinoista.
Pohjoismainen kulttuuripiste on jo pitkään pyrkinyt lisäämään Pohjoismaiden neuvoston kahden kirjallisuuspalkinnon tunnettuutta. Viime vuonna tuotimme verkkoon kirjailijakeskusteluja Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden kanssa. Tänä vuonna vuorossa ovat Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat. Keskustelut toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston, Reykjavikin Pohjolan-talon, Färsaarten Pohjolan-talon, Grönlannin Pohjola-instituutin ja Ahvenanmaan Pohjola-instituutin kanssa.
Maksuttomat keskustelut suoratoistetaan Facebookissa, Vimeossa ja YouTubessa joka keskiviikko 14.4.–26.5. Ehdokkaista ja palkinnosta voi lukea lisää Norden.org-sivustossa, ja kaikki kirjat tulevat pikkuhiljaa lainattaviksi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon. Tervetuloa osallistumaan verkkolähetyksiin, jotka tarjoavat toivottavasti lukuvinkkejä ja kevään tuntua.
