– Sietokyky, stressinsietokyky, luovuus ja innovatiivisuus.
Näin kuului projektipäällikkö Marciana Panțirun vastaus, kun kysyimme häneltä Youth Cultural Innovation Forumin annista. Hankkeessa tekivät yhteistyötä Stiftelsen Väddö och Södertörns Folkhögskolor (Ruotsi), Emergence – School of Leadership (Norja) ja Copenhagen Global Shapers Hub (Tanska).
Tavoitteena oli rakentaa yhteisvoimin verkosto luovista nuorista ihmisistä, jotka halusivat vahvistaa poliittista ja sosiaalista kiinnittymistään.
Hakemuksessa suunnitelmia kuvailtiin näin:
”[projekti] saattaa yhteen 40 nuorta osallistujaa, jotka haluavat oppia toisiltaan, edistää monimuotoisuutta ja luoda yhteisymmärrystä globaalien haasteiden selättämisestä. Toivottuna lopputuloksena on tulevien innovaattorien ja muutoksentekijöiden pohjoismainen verkosto.”
Keskustelut innovaatioista muuttuivat hankesuunnitelmaksi
Istahdimme juttelemaan Marcianan kanssa etänä huhtikuussa 2021, jolloin projektin päättymisestä oli kulunut pari kuukautta. Pyysimme häntä kertomaan projektin alkuperäisestä tarkoituksesta ja siitä, millaisia ajatuksia projektitiimi pallotteli ennen rahoituksen hakemista.
Marciana sanoi, että he aloittivat pohtimalla innovatiivisuus-sanan merkityksiä ja sitä, mitä he halusivat viestittää vastaanottajille. Tavoitteet lyötiin lukkoon, mutta sitten tarvittiin vielä mekanismi, jolla idea saataisiin muunnettua kunnon projektiksi. Tästä alkoi varsinainen keskustelu, joka poiki lopulta rahoitushakemuksen Norden 0–30 -tukiohjelmaan.
Projektille myönnettiin rahoitus keskellä pandemiaa huhtikuussa 2020. Tiimi oli ajatellut kutsuvansa eri Pohjoismaissa asuvat nuoret osallistujat Ruotsiin kesäkuussa 2020. Pandemiatilanteen pahentuessa tiimi alkoi suunnitella kokoontumisen siirtämistä verkkoon. Suunnitelmia suhteutettiin alkuperäiseen suunnitelmaan ja vallitsevaan tilanteeseen ja arvioitiin toteutusmahdollisuuksia niiden pohjalta.
Epävarmuus muuttui määrätietoisuudeksi
– Tosi epävarmaa.
Näin Marciana kuvaa rahoituksen saamisen jälkeistä aikaa. Tiimi ymmärsi mahdollisuutensa rajallisiksi: projekti pitäisi toteuttaa joko paikan päällä Ruotsissa tai verkossa. Kun matkustusrajoitukset alkoivat vaikuttaa yhä useampiin, valinta kallistui jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Marraskuussa 2020 tiimi päätti viedä projektin verkkoon. Tästä seurasi uusia haasteita, jotka liittyivät osallistujien keskittymiskykyyn ja osallistumisasteeseen sekä lopputuotteen laatuun.
Vaikka ongelmat ja epävarmuustekijät kasaantuivat, nyt kävi niin kuin joskus saattaa käydä: epävarmuus toi esiin myös ihmisten ja tilanteiden parhaat puolet. Tapahtuman avainsanana oli innovatiivisuus, joten yhteistyökumppanit, fasilitoijat ja projektipäälliköt lyöttäytyivät yhteen ja suunnittelijat 9-päiväisen webinaarin luentoineen ja yhteisökeskusteluineen. Tiimillä ja osallistujilla oli mahdollisuus työstää eri teemoja, joista voidaan mainita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ja monimuotoisuuden kunnioittaminen. Näin projektissa päästiin lopulta tavoitteisiin.
Tässä tapauksessa instituutio todella opetti yleisölleen, mitä sietokyky ja ”tekokratia” (do-ocacry) tarkoittavat ja miksi ne ovat niin tärkeitä arvoja.
Innovatiivinen kokonaiselämys
Verkkosivuillaan järjestäjät toteavat tekokratian olevan ”oma-aloitteinen ajattelutapa, joka mahdollistaa muutoksen ja voimaantumisen ja jonka tulisi tarjota vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miksi aina pitäisi odottaa sopivaa hetkeä ennen kuin tartutaan toimeen? Miksi emme ryhtyisi selvittämään mahdollisuuksia heti?”
Ja toden totta: projektissa ei kauan nokka tuhissut, kun 40 lahjakasta ihmistä sai mahdollisuuden oppia, ilmaista itseään ja rakentaa arvokkaita verkostoja vastaisen varalle – vastaisen, jolloin päästäneen taas liikkumaan vaivattomasti.
Kysyimme Marcianalta, miten hän itse ymmärtää innovatiivisuuden. Hänen mielestään kyse on ”kokonaiselämyksestä”. Voimme siis todeta, että muuntautumisen ja mukautumisen myötä sekä järjestäjät että vastaanottajat saivat arvokkaita opetuksia ja kehittivät taitoja, jotka voivat kantaa Youth Cultural Innovation Forumia pidemmälle. Projektin organisointi, toteutus ja lopputulos tarjosivat haasteita ja mahdollisuuksia, ja itse kullakin osallistujalla oli mahdollisuus kasvaa ja oppia.
- Projektista saa lisätietoja Nordic Changemakers -verkkosivulta
- Hankkeesta on tehty videoita, jotka on saatavilla YouTubessa
Elisabetta Turaglio & Alfiero Zanotto
Pohjoismainen kulttuuripiste
