Vahvalle pohjoismaiselle kulttuuriyhteistyölle uusia puolustajia

Pohjoismaisen kulttuuripisteen uuden hallituksen jäsenet kokoontuivat ensimmäiseen kokoukseensa toukokuussa, kukin omasta kotimaastaan käsin. Hallitus aloittaa työnsä aikana, jolloin virallisen pohjoismaisen yhteistyön kulttuuribudjetti on uhattuna monelta taholta.

Etäkokouksista on tullut kahden koronakuukauden aikana uusi normaali. Suurimpana ja tärkeimpänä haasteena on luotsata kulttuuriala kriisin läpi, toteaa hallituksen tuore puheenjohtaja Constance Ursin.

Pohjoismainen kulttuurisektori on ahtaalla toisestakin syystä. Pohjoismaiset yhteistyöministerit esittävät vuosien 2021–2024 budjettikehyksessään yhteistyön varojen asteittaista uudelleenkohdentamista siten, että kulttuuri- ja tutkimusyhteistyön rahoitusta ohjataan ilmasto- ja innovaatioyhteistyöhön vihreän siirtymän edistämiseksi.

– Kulttuuriyhteistyön elinvoimaisuus on erityisen tärkeää juuri nyt, sanoo Ursin ja toteaa kulttuurielämän palautumisen ennalleen kestävän kauan.

– Kaikki alan pohjoismaiset toimijat ovat tietoisia tästä, ja sektorin saaminen jaloilleen vaatiikin pitkäjänteistä työtä. Kulttuuri on tärkeä osa elämää. Juuri nyt ihmiset janoavat sitä, että he pääsevät taas kirjastoon lainaamaan kirjoja, katsomaan elokuvia teattereihin ja käymään konserteissa. Kotoa käsin voi kokea yhtä ja toista, mutta elämys ei ole sama. Toivonkin Pohjoismaiden kulttuuriministerien ymmärtävän, miten tärkeää on säilyttää pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön ja kulttuurielämän kassavirta ennallaan, Constance Ursin sanoo.

Väärä aika leikkauksille

Pohjoismaisen kulttuuripisteen hallituksen uusi varapuheenjohtaja Aleksi Malmberg työskentelee Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä. Hän korostaa sitä, miten tärkeää kriisiaikoina on jatkaa kulttuuriin panostamista.

– Nyt ei ole leikkausten aika. Koko kulttuurikentän on varauduttava siihen, että koronakriisi voi poikia uusia ilmaisutapoja ja taloudellisia haasteita myös pitkällä aikavälillä. Tällaisena aikana kulttuuria ja taidetta tarvitaan kuitenkin erityisen paljon, ja sektorin tukeminen kriisin läpi elvyttää koko yhteiskuntaa, Aleksi Malmberg sanoo.

Malmberg on iloinen siitä, että hän on tutustunut uuden hallitustehtävän myötä aktiivisiin, monitaitoisiin ja innokkaisiin kulttuuriammattilaisiin, joilla on monipuolista pohjoismaista ja kansainvälistä osaamista.

– Pohjoismaisella kulttuuripisteellä on erittäin tärkeä tehtävä, koska se tuo eri maiden toimijoita yhteen niin laajapohjaisesti ja monialaisesti. Tämä koskee sekä pohjoismaisten tukiohjelmien hallintoa että omaa ohjelmatoimintaa. Ihmisten yhdistäminen kulttuurin keinoin on vahvuus, jota tarvitaan myös jatkossa, Malmberg toteaa.

Pitkäjänteisyys yhä tärkeää

Aleksi Malmberg on Constance Ursinin tavoin sitä mieltä, että kulttuurisektorin akuutein haaste on koronakriisistä selviäminen.

– Hallituksena meidän on silti kyettävä näkemään sumuverhon läpi, sillä hallituksen ajatustyön tulee ulottua 5–10 vuotta eteenpäin, hän sanoo.

Tällä haavaa Aleksi Malmberg ja hänen alaisinaan olevat satakunta muusikkoa elävät arkea tilanteessa, jossa kevään konserttiohjelma lensi koronan takia roskakoriin lähes yhdessä yössä. Nyt he etsivät kuumeisesti uusia tapoja luoda musiikkia helsinkiläisille.

– Kriisin keskellä on nähtävissä, miten poikkeustila ruokkii luovuutta. Lähetämme joka toinen viikko suoria konsertteja (tyhjästä) Musiikkitalosta, toteutamme kotikonsertteja, jatkamme harjoittelua kotoa käsin pysyäksemme vireessä ja olemme mukana myös vaihtoehtoisessa toiminnassa, jota yhteiskunnassa tarvitaan juuri nyt. Muusikkomme ovat esimerkiksi käyneet ruokaostoksilla riskiryhmään kuuluvien vanhusten puolesta, Malmberg kertoo.

Kulttuuri- ja yhteiskuntaelämä kaikkien oikeutena

Constance Ursin on työskennellyt vuosia tekijänoikeuskysymysten ja alan pohjoismaisen oikeusyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Norjan kulttuuriministeriön kulttuuriperintöosastolla uuden arkistolain valmistelun hankepäällikkönä. Ursin on ehtinyt johtaa myös ministeriön pohjoismaisen yhteistyön yksikköä.

Hän pitää ehdottoman välttämättömänä Pohjoismaisen kulttuuripisteen visiota, jonka mukaan kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään.

– On tosi tärkeää, että kulttuurin ei ajatella kuuluvan vain pienelle eliitille, joka lukee haastavaa kirjallisuutta tai käy teatterissa. Lapsille ja nuorille pitää tarjota jo varhain hyviä kulttuurielämyksiä, jotka koskettavat ja menevät ihon alle.

Ursin pitää tärkeänä myös yllättävien ja ei niin itsestään selvien kohderyhmien tavoittamista.

– Se on välttämätöntä, jotta kulttuuri ei menettäisi merkitystään. Niin käy, jos se kuuluu vain pienelle eliitille. Tämän suuntauksen välttäminen on tärkeää kulttuurielämässä juuri nyt.

Heidi Orava