LIVE – Vigdis Hjorth & Ursula Andkjær Olsen

Vigdis Hjorth (NO) ja Ursula Andkjær Olsen (DK) ovat molemmat ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi 2021. Tässä striimissä heitä haastattelee ruotsalainen kulttuuritoimittaja, kirjailija ja kääntäjä Yukiko Duke.
Haastattelun kieli on ruotsi/norja/tanska.
Vigdis Hjorth on ollut jo vuosikymmenten ajan yksi tärkeimmistä norjankielisistä kirjailijoista. Jotakin on kuitenkin tapahtunut aivan viime vuosina. Hän on saanut lisää lukijoita, lisää erikielisiä käännöksiä ja lisää palkintoja. Moni kriitikko lisäisi tähän vielä sen, että hän on kirjoittanut koko ajan parempia kirjoja.
Er mor død on kamarinäytelmää muistuttava kuumeinen, kiihkeä ja tiivistunnelmainen romaani monista Hjorthin tuotannon keskusaiheista: vapautumisesta ja riidoista lähisuhteissa sekä siitä, kuka omistaa tarinan, kenen näkökulma on hallitseva ja miten ihminen tulee kuulluksi. (Kustantamo S&S julkaisee teoksen huhtikuussa nimellä Onko äiti kuollut Katriina Huttusen suomennoksena)
Ursula Andkjær Olsen (s. 1970) on huomattava ääni Tanskan nykykirjallisuudessa. Hän nivoo klassisen musiikin rakenteita jäljitteleviin teoksiinsa erilaisten viittausten ja komponenttien kirjon. Kieli on hänen moniäänisissä ja systeemisissä kompositioissaan kuin elävä organismi, jossa asiat saavat merkityksensä viittaussuhteista ja kuvaamastaan maailmasta. Ursula Andkjær Olsenista on tullut vuonna 2000 ilmestyneen esikoisteoksen jälkeen uuden runoilijasukupolven keulakuva, joka alkoi avata runoutta maailman suuntaan käsittelemällä yhteiskunnan, sukupuolen, kehon ja politiikan kaltaisia teemoja. Hän on kirjoittanut yli 15 teosta, etupäässä runokokoelmia, yhden romaanin sekä useita hybriditeoksia ja ylittänyt toistuvasti taiteenlajien välisiä rajoja.

Mit smykkeskrin -kokoelman (”Korurasiani”, suomentamaton) runot avautuvat aikajärjestyksessä ja toisiinsa viitaten, mistä syntyy vaikuttava verkostorakenne. Runokokoelmassa käsitellään esimerkiksi äitiyttä ja menetystä, jotka ovat olleet kirjailijan tuotannon keskiössä Det 3. årtusindes hjerte -teoksesta (2012) lähtien.