Pohjoismaiden mustat aktivistit kokosivat kesällä 2020 voimansa ja järjestivät Black Lives Matter -mielenosoituksia. Niillä pyrittiin osoittamaan solidaarisuutta mustille amerikkalaisille ja kiinnittämään huomiota siihen, että myös Pohjolan mustaihoinen väestö kärsii valtiollisesta väkivallasta ja rakenteellisesta rasismista. Sittemmin mustiin kohdistuva rasismi on noussut jälleen kerran esiin yhteiskunnallisessa ja kulttuurikeskustelussa.
Työn kantavina voimina ovat olleet paljolti mustat naiset, jotka ovat jo pitkään järjestäytyneet rasismin, seksismin ja muiden sorron muotojen vastustamiseksi. Samalla mustien naisten tarinoita, kokemuksia ja näkökulmia tehdään näkymättömiksi ja marginalisoidaan jopa antirasistisissa, ei-valkoisissa ja feministisissä yhteyksissä.
Tämän paneelikeskustelun keskiössä onkin neljä eri Pohjoismaissa asuvaa mustaa naista, jotka ovat kulttuurisella, intellektuaalisella ja poliittisella toiminnallaan tuoneet esiin mustien naisten representaatioita sekä heidän kokemuksiaan ja näkökulmiaan. Keskustelua moderoi Jasmine Kelekay.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Astra-aikakauslehti ja Pohjoismainen kulttuuripiste.
Jasmine Kelekay on afrosuomalainen tutkija ja aktivisti, joka keskittyy mustiin kohdistuvaan rasismiin ja mustaan aktivismiin. Hän suorittaa sosiologian tohtorintutkintoa Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa ja on Uppsalan yliopiston monitieteisen rasismitutkimuskeskuksen (CEMFOR) vieraileva väitöskirjatutkija. Kelekay on myös vieraileva päätoimittaja Astra-aikakauslehden tuoreessa teemanumerossa, joka käsittelee Pohjoismaiden mustaa feminismiä.
Panelissa mukana:
Judith Kiros on ruotsalainen runoilija, kirjallisuustieteilijä, kriitikko ja toimittaja. Kiros on vuonna 2013 perustetun antirasistisen ja feministisen Rummet-alustan perustajajäseniä. Vuonna 2019 hän oli mukana luomassa Kontext Press -monimedia-alustaa, joka keskittyy pohtivaan journalismiin ja kriittiseen viihteeseen. Kiros debytoi vuonna 2019 kriitikkojen ylistämällä runokirjallaan ”O”, joka käsittelee muun muassa mustuutta ja sukupuolta.
Phyllis Akinyi on tanskalais-kenialainen tanssija, koreografi, performanssitaiteilija ja tanssitutkija. Akinyi keskittyy nykykansanperinteeseen, ”siltä väliltä” oleviin asioihin ja diasporan hengellisiin riitteihin. Tällä hetkellä hän on New Yorkissa valmistelemassa uusinta, suruteemaista esitystään, joka tulee ensi-iltaan toukokuussa 2021. Hän toimii puheenjohtajana tanskalaisessa De Frie Koreografer -yhdistyksessä ja edistää intohimoisesti sitä, että pohjoismainen taidekenttä kehittyisi, laajentuisi ja avautuisi myös BIPoC-taiteilijoiden ja ei-länsimaalaisten kulttuurien suuntaan
Monica Gathuo on Helsingissä asuva mediatuottaja ja aktivisti. Gathuo koordinoi ARMA Alliance -hanketta (Anti-Racism Media Activist Alliance) ja tutkii rodullistettujen suomalaisnaisten digimedian käyttöä. Hän tekee yhteistyötä ei-valkoisten johtamien järjestöjen ja rodullistettujen nuorten johtamien hankkeiden kanssa.
Deise Faria Nunes on Norjassa asuva brasilialainen performanssitaiteilija ja taiteentutkija. Nunes valmistelee väitöskirjaa Agderin yliopistossa ja tutkii Theater in Context -tutkimusohjelmassa. Hän on perustanut Golden Mirrors Arts Norway -yhtiön, joka keskittyy mustien naisten taiteellisiin tuotantoihin ja niiden levitykseen. Nunes toimii myös vapaana kirjoittajana.
