”Pidä ruususi / kuuntele sen sijaan / mitä minä sanon”, kirjoitti pohjoismainen feministi-ikoni Märta Tikkanen vuonna 1978 ilmestyneessä Vuosisadan rakkaustarinassa (suom. Eila Pennanen). Maanantaina 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää, joka kohdistaa huomiota naisten oikeuksiin ja tasa-arvoon eri puolilla maailmaa. Miltä pohjoismainen feminismi näyttää näin #metoon jälkeen? Onko yksityinen yhä poliittista? Entä voiko feminismistä tai feministisestä kirjallisuudesta puhua juuttumatta sukupuolistereotypioihin ja vanhentuneisiin ajatusrakenteisiin?
Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastonhoitaja Kira Nalin antaa neljä vinkkiä uusista kirjoista, jotka käsittelevät aikamme pohjoismaisia naisia ja feminismiä. Ne sopivat paitsi naistenpäivään myös vuoden kaikkiin muihin päiviin.
Suomi – Johanna Holmström: Märta Tikkanen – Tyttö joka halusi juosta vetten päällä (Tammi, 2020, suom. Maija Kauhanen)
Johanna Holmström kirjoittaa oivaltavasti Märta Tikkasen tuotannosta ja tasa-arvotaistelusta. Tikkasen teoksia vieroksuttiin vuosikymmenten ajan, ja kirjoittamisen lisäksi kritiikkiä sai hänen persoonansa. Tyttö joka halusi juosta vetten päällä -teoksessa Holmström avautuu myös itsestään ja omista tasa-arvonäkemyksistään. Hän pohtii oman feminisminsä ja Tikkasen 70-lukulaisfemiminismin eroja ja ihmettelee monen muun tavoin sitä, miksi Märta ei jättänyt Henrikiä kaikista myrskyisän avioliiton kärsimyksistä huolimatta.
Ruotsi – Cissi Wallin: Allt som var mitt: historien som inte får berättas (Cissi Wallin produktion, 2020)
”Tapaus Cissi Wallin” on Ruotsissa laajasti tunnettu. Wallin on yksi Ruotsin #metoo-liikkeen keulakuvista, joka on kertonut tulleensa raiskatuksi 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2017 hän julkaisi raiskaajansa nimen Instagramissa. Kyseinen mediahahmo kiisti syytökset ja haastoi Wallinin oikeuteen törkeästä kunnianloukkauksesta. Cissi Wallin sai langettavan tuomion joulukuussa 2019. Allt som var mitt -kirja kertaa tapahtumat Wallinin näkökulmasta. Teoksen tilannut kustantamo vetäytyi hankkeesta viime tingassa, mutta Wallin päätyi julkaisemaan kirjan omakustanteena. Kirjan koskettavat jälkisanat, Brottet att berätta, on kirjoittanut Unni Drougge.
Tanska – Dy Plambeck: Til min søster (Gyldendal, 2019)
Dy Plambeckin ylistetty somaani sai tanskalaisen Politiken-lehden kirjallisuuspalkinnon vuonna 2020. Teoksen teemoja ovat seksuaalisuus, äitiys ja hulluus. Aya synnyttää tyttären, ja hänen sisarensa Andrea jättää väkivaltaisen poikaystävänsä. Sisarukset ajavat Ayan pieni tytär takapenkillä ja haulikko takaluukussa halki Ruotsin kohti vääjäämätöntä välienselvittelyä. Menneisyys ei jätä rauhaan, ja kipu on käsin kosketeltavaa. Plambeckin kieli on kehollista ja energistä. Kysymys kuuluu, miten ihminen voi löytää oman äänensä ja luottaa siihen, että se myös kantaa. Dy Plambeckin proosaa on verrattu Tove Ditlevsenin ja Suzanne Brøggerin kaltaisiin suuruuksiin.
Norja – Alf van der Hagen: Suzanne Brøgger. Samtalememoarer (Forlaget Oktober, 2019)
Norjalainen van der Hagen ottaa Samtalememoarer-teoksessaan käsittelyyn tanskalaiseen feministi-ikonin Suzanne Brøggerin, jonka läpimurtoteos oli oman aikansa kohuromaani Creme fraiche. Brøgger kertoo rehellisesti ja valloittavasti elämänvaihteistaan ja siitä, miten hän lopulta vetäytyi Tanskan maaseudulle etsimään rauhaa kaaoksen keskeltä, löysi elämänsä rakkauden ja sai tämän kanssa tyttären. Brøgger kertoo näin: ”…minun aikanani oli lähes mahdotonta olla miehen kanssa ystävä ilman seksisuhdetta. Ystävyydeksi suhde saattoi kehittyä silloin, kun kyse oli esimerkiksi miehestä, jonka kanssa oli ollut aiemmin yhdessä. Mutta homojen kanssa pystyi olemaan naisena täysin vapaa.”
Kaikki romaanit ovat saatavissa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta yhdellä tai useammalla pohjoismaisella kielellä. Varaa kirjoja verkkokirjastostamme tai soittamalla tiistaisin ja torstaisin klo 10–16 numeroon +358 10 583 1000. Varauksen teko edellyttää kirjastokorttia.
Huom! Muista katsoa verkossa naistenpäivänä 8.3. klo 18 lähetettävä kirjailijakeskustelu, jossa Johanna Holmströmiä haastatellaan kirjasta Märta Tikkanen – Tyttö joka halusi juosta vetten päällä. Muista myös kuunnella #metoopoddenia, joka on Pohjoismaisen kulttuuripisteen syksyllä 2020 tuottama ja aiheeltaan aina ajankohtainen podcast-sarja!
Kira Nalin, Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastonhoitaja
