Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan kuvakirja? Ajatteletko kertomuksia, jotka käsittelevät monimuotoisuutta, ennakkoluuloja, pakkoajatuksia, pelkoja ja vaikeita ihmissuhteita, luonnonvoimia, arkistressiä, mielenterveyden häiriöitä tai kenties filosofisia pohdintoja? Jos vastaus on ei, omaa ajattelua on syytä tuulettaa. Kuvakirjoissa nimittäin käsitellään kaikkea tätä ja paljon muuta.
Mainitut aiheet on poimittu Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaana olevista kuvakirjoista. Yhteensä 14 teoksesta yhdeksän on kuvakirjoja, yksi on sarjakuvaromaani ja loput kolme on nuortenkirjoja. Tämä taitaa olla uusi kuvakirjaennätys palkinnon historiassa!
Tämän vuoden kuvakirjaehdokkaiden aihekirjoa vertaillessa ymmärtää, että kuvakirjoja ei enää tehdä vain kaikkein pienimmille. Ne ovat kaikenikäisten kirjoja, joita voi lukea ääneen ja joista voi puhua kenen kanssa tahansa. Minulle on lastenkirjastonhoitajana selviö, että valitsen ryhmävierailun kirjaksi kuvakirjan. Silloin ehdin sekä lukea kirjan loppuun että keskustella siitä lasten kanssa vierailun aikana. Valtaosa lapsista myös pitää ääneenluvusta ja kuvien katselusta ja haluaa mielellään puhua kokemuksesta jälkikäteen. Kuvakirjojen kanssa työskentelystä tekee antoisaa ja kiinnostavaa myös se, että kuvakirja on usein taideteos jo itsessään.
Kuvakirja on taideteos, ja taide-elämykset edistävät niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin hyvinvointia. Aina ei ole mahdollisuutta käydä lapsen kanssa taidenäyttelyissä, mutta onneksi taidetta voi kokea myös muulla tavoin. Kuvakirja on yksi niistä. Mitä jos menisit lähikirjastoon ja lainaisit muutaman kuvakirjan? Jos et ehdi mennä kirjastoon valitsemaan kirjoja, voit myös hyödyntää upeaa kirjastojärjestelmäämme ja tilata haluamasi kirjat suoraan lähikirjastoosi. Lisäksi meillä on kirjastoautoja, ja uusinta uutta ovat päiväkotien niin sanotut eteiskirjastot, jotka helpottavat kuvakirjojen lukemista kotona. Kuvakirjasta nautiskelu kotisohvalla yhdessä lapsen kanssa ei ole yhtään hullumpaa, vaan suorastaan kivaa ja samalla edullinen kieli-investointi.
Kuvakirja on usein lapsen ensikontakti taideteokseen, ja niitä on joka lähtöön: eri formaateissa ja kaikilla kielillä. Kirjat voivat olla yhtä väriloistoa tai värittömiä ja minimalistisia. Kuvakirjoja löytyy myös sanattomina, jolloin ne avautuvat kaikille. Toisiaan täydentävät kuvat ja tekstit tukevat lukuelämystä, jossa leikitellään muodoilla ja kokeiluilla. Kuvakirjaelämys on avoin kaikille lukutaidosta riippumatta. Unohda siis ennakkoluulot äläkä tuomitse kirjaa formaatin perusteella. Barbro Lindgrenin katselukirja Titta Hamlet! on erinomaista luettavaa teini-ikäisille. Jos et ole vielä lukenut sitä, tee se nyt.
Teineistä puheen ollen, kohtaan usein teinejä, joita ei kiinnosta lukea kirjoja. Heidän mukaansa lukeminen on tylsää, kirjat ovat tylsiä tai aika on kortilla. Teinit ovat kuitenkin fiksuja ja suhtautuvat uteliaasti maailmaan ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joista he lukevat näytöiltään. Teineillä on haaveita ja samalla puutteellinen sanavarasto. Tulevat päättäjämme tarvitsevat hyvää kieltä myös aikana, jolloin ChatGPT valtaa alaa. Ehkä viime vuosina suosioon nousseet sarjakuvaromaanit voisivat tarjota oikotien tai pehmeän laskun lukuharrastuksen pariin? Tarjonta on erittäin monipuolista, ja sarjakuvaromaanit saattavat olla teinien silmissä jopa cooleja.
Elämme aikaa, jossa kaikki mediat ovat hyvin kuvakeskeisiä. Kuvakirjalla, joka on aina lapsen puolella ja samalla osallistava, rohkea ja rajoja rikkova, meneekin nyt tosi hyvin. Me kuvakirjojen lukijat olemme onnenpekkoja! Miten kivaa onkaan, kun työpäivän jälkeen voi rentoutua tarttumalla kuvakirjaan. Voin suositella Ted Forsströmin ja Åsa Lucanderin uunituoretta kuvakirjaa Snälla Stella, sluta skälla! (Hissun kissun, Hilja!, suom. Johannes Ekholm).
Mikaela Wickström
on Pohjoismaisen kulttuuripisteen lasten kirjastonhoitaja
