Lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artikla on selkeä: kaikilla lapsilla on oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja leikkimiseen sekä oikeus osallistua vapaasti kulttuurielämään ja taiteisiin. Miksi tämä on tärkeää nyky-yhteiskunnassa? Luvut osoittavat, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa myös Pohjolassa. Millaista siis on kasvaa köyhänä maailman rikkaimmissa maissa?
Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt lähes kymmenen vuoden ajan työtä, jolla pyritään mahdollistamaan lasten ja nuorten aito osallistuminen ja hyvät kasvuolot. Tänä aikana haasteet ovat muuttuneet yhä vaikeammiksi suhteessa ministerineuvoston tavoitteeseen, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman paras paikka lapsille ja nuorille. Ratkaisuna on mielestäni se, että kaikki saadaan mukaan ja että kukaan ei jää seisomaan hattu kourassa yhteisön ulkopuolelle. Köyhyys on perinnöllinen sairaus, mutta meillä on riittävä osaaminen rokotteen kehittämiseen. Tärkein tehtävämme on mielestäni se, että rikastutamme lapsia ja nuoria kokemuksilla, elämyksillä ja onnistumisilla.
Norden 0–30 -tukiohjelman asiantuntijaryhmä on tutustunut kahden hakukierroksen aikana suureen joukkoon projekteja, joissa lapset ja nuoret otetaan vakavasti. Lisäksi niissä edistetään joka ikinen päivä lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklan tavoitteita: oikeutta leikkiin, vapaa-aikaan ja kulttuuriin. Kun osallistuu lapsena toimintaan, joka edistää onnistumista, mielekkyyttä ja osallisuutta, se voi myöhemmin elämässä luoda väyliä työelämään ja yhteisöllisyyteen. Epävirallinen ja arkioppiminen kehittävät lisäksi taitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden Pohjolassa.
Norden 0–30 -ohjelman perustana ovat kestävän kehityksen tavoitteet eli yhteinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on kitkeä köyhyys, torjua eriarvoisuutta ja pysäyttää ilmastonmuutos vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2030 ei ole enää pitkä aika. Jotta maailmanyhteisö voisi saavuttaa asetetut tavoitteet, vaikutuskeinojen on tuettava toisiaan. Tukiohjelmassa painotetaankin sitä, miten tavoitteet on saatu sisällytettyä projektirakenteisiin. Tärkeintä on silti se, millä tavoin lapset ja nuoret ovat itse päässeet vaikuttamaan projekteihin ja linjaamaan niitä. Lapset ja nuoret eivät ole tärkeitä vain tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Levittäkää siis aktiivisille nuorille ja nuorten parissa työskenteleville viestiä siitä, että projektitukea voi hakea 3. lokakuuta saakka!
Amund Røhr Heggelund
on Norden 0–30 -tukiohjelman asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
