Kohti ensimmäistä nordiSKulptur-näyttelyä: Haastattelussa Páll Haukur ja Pia Männikkö

08.01.2019

Páll Haukur: Pia Männikkö: Phaser, 2018.

Haastattelijana Annukka Vähäsöyrinki

AV: Páll Haukur, taiteellisessä työskentelyssäsi pyrit purkamaan objektin käsitettä. Materiaaleinasi hyödynnät esimerkiksi kuvaa, ready-made -esineitä ja luonnonmateriaaleja. Mitkä ovat työskentelymetodisi ja työskentelyprosessisi ideasta valmiiseen teokseen?

PH: Työskentelyni on erottamaton osa jatkuvaa ajatusprosessiani. Se on ikään kuin matkustamista maiseman halki, jossa jokainen uusi teos on osa topologista jatkumoa venyvässä muovisessa kokonaisuudessa. Näin koen kuvanveiston. Pyrin asemoimaan itseni symbolisen esittämisen hierarkian ja merkityksen rakenteiden sisään, tai ainakin kosketusetäisyydelle. Minulle veistos merkitsee materiaalin ja fysiikan välistä jännitettä, sitä, kuinka determinismi yhdistyy satunnaiseen ja kaoottiseen. Mielestäni esimerkiksi maan vetovoima, jännite ja rappioituminen ovat yhtä lailla veistoksen objekteja kuin sen fyysisetkin osat. Veistos on mielestäni valmis, kun se kykenee kiinnittämään huomioin noihin seikkoihin, mutta sillä on myös kyky itsetuhoisuuteen. Kun teos onnistuu säilyttämään tämän jännitteen, siitä tulee niin sanotusti objekti maisemassa.

AV: Pia Männikkö, teostesi lähtökohtana ovat usein tila ja kehollisuus. Mitkä ovat työskentelymetodisi ja työskentelyprosessisi ideasta valmiiseen teokseen?

PM: Usein teos saa alkunsa ideasta, jonka haluan toteuttaa, mutta joskus myös jostakin löytämästäni kiinnostavasta materiaalista. En aina päätä tai tiedä työskentelyn alussa minkä muotoinen valmiin teoksen tulisi olla, vaan teos kehittyy prosessin myötä, kokeilujen ja testailujen kautta valmiiseen tulokseen. Tilallisten teosten kohdalla pääsee harvoin tekemään koeripustusta teoksen varsinaiseen esityspaikkaan. Silloin teos ja sen ripustaminen vaativat huolellista ennakkosuunnittelua ja lopullisen tuloksen näkee vasta paikan päällä. Jännitys siis säilyy loppuun saakka.

AV: Mitä nordiSKulptur-näyttelyltä Galleria Sculptorissa on odotettavissa? 

PH: Luultavasti siellä tulee olemaan paljon rappioitumista ja osasten korvaamista uusilla. Minua kiinnostaisi toteuttaa näyttelyyn teoksia, joissa jokin biologinen osanen täytyy vaihtaa uuteen säännöllisin väliajoin – ikään kuin uhrilahja alttarilla. Käytän mielelläni eläviä materiaaleja yhdessä kestävämpien rakenteiden kanssa niin, että koko teos joko kasvaa tai rapistuu riippuen siitä, missä vaiheessa prosessia se on. Aika lienee pääasiallinen veistoksellinen elementti. Aika ja tahmea hunaja.

PM: Omalta osaltani suunnittelu on vielä aivan alussa. Sculptor on tilana tuttu, mutta vain toisten taiteilijoiden näyttelyistä. Täytyy nyt katsoa tilaa uusin silmin. Tahtoisin myös tehdä näyttelyyn aivan uuden teoksen. Halutessamme meillä on Pállin kanssa mahdollisuus myös yhteistyöhön, mutta vielä emme ole ehtineet keskustella asioista tarkemmin. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman kiinnostava näyttely.

AV: Kuinka teoksenne ja työskentelynne keskustelevat keskenään?

PH: Olemme juuri aloittaneet keskustelut näyttelystä ja olen todella innoissani yhteistyöstä. Olemme molemmat kiinnostuneita ajan ja luonnon käsitteistä, vaikka lähestymmekin niitä hieman eri näkökulmista. Uskon, että näyttely tulee olemaan melko orgaaninen.

PM: Teoksemme ovat hyvin erilaisia, joten yhdistelmä on kiinnostava. Samassa näyttelytilassa teokset ovat väistämättä vuoropuhelussa. Kunhan pääsemme keskustelemaan Pállin kanssa, joitain odottamattomiakin yhtymäkohtia teostemme kesken saattaa löytyä.

AV: Páll, onko sinulla aikaisempaa ammatillista kosketusta suomalaiseen nykytaidekenttään tai sinulla islantilaiseen, Pia?

PH: Olen käynyt Helsingissä aikaisemmin ja minulla on pienimuotoisia kontakteja sinne, mutta tämä on ensimmäinen näyttelyni Suomessa. Olen hyvin innoissani.

PM: En ole koskaan käynyt Islannissa, mutta kiinnostusta tuohon kiehtovaan saareen kyllä olisi. Olen suunnitellut hakevani sinne residenssiin jossain vaiheessa. Olen tutustunut islantilaistaiteilijoiden töihin näyttelyissä ja julkaisuissa, mutta en henkilökohtaisesti tunne taiteilijoita Islannista. Paitsi tietenkin Páll tulee tutuksi pian.

AV: Páll, mitä ilmiöitä islantilaisessa nykykuvanveistossa on nähtävissä ja mihin se on menossa? 

PH: On vaikea määritellä mitään islantilaisuutta tässä kontekstissa. Saarelle on tullut paljon kansainvälisiä vaikutteita ja osaamista viimeisen parin vuosikymmenen aikana, kun taiteilijat ovat matkustelleet ja opiskelleet ulkomailla. Yksi merkittävimmistä islantilaiseen nykytaiteeseen vaikuttaneista ilmiöistä on ollut Fluxus 70-luvulla. Jos puhutaan nykykuvanveiston materiaalisuudesta, siihen ovat ennen kaikkea vaikuttaneet tiettyjen teollisten ratkaisujen sekä rahoituksen puute. Islantilainen nykykuvanveisto suhteutuu pääosin kehoon sekä taiteilijan henkilökohtaisiin kykyihin ja resursseihin. Tämä ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus. Sanoisin, että islantilainen nykykuvanveisto on kesyttämätön olento, joka vastustaa tiukkoja määrittelyjä.

AV: Teostesi keskiössä ovat materiaalit, objektit ja estetiikka. Kuinka oma työskentelysi suhteutuu pinnalla oleviin teemoihin ja tekemisen tapoihin?

PH: Vaikea sanoa muuta, kuin että islantilaisen sään tavoin taiteeni ei ole yhtä eikä toista. Työskentelyni on myös pääosin muotoutunut Los Angelesissa, missä asuin muutaman vuoden. Siellä minua eivät niinkään kiinnostaneet paikalliset trendit, kuten raskaat ja synteettiset materiaalit, vaan halusin pikemminkin kyseenalaistaa merkityksen hierarkiaa, josta koin objektien muodostuvan – niin pysyvien kuin katoavien. Veistokseni alkoivat syntyä tuosta ajatustyöstä. Tuntuu, että työskentelyni on edelleen prosessi, jonka lopputulosta ei tiedä ennen kuin se on toteutunut.

AV: Entä mitä teemoja ja ilmiöitä olet havainnut suomalaisessa nykykuvanveistossa Pia, ja kuinka oma työskentelysi heijastelee niitä? 

PM: En ole havainnut yhtä vahvaa trendiä, ellei sellainen sitten ole monimuotoinen tekeminen ja tekniikoiden valtava kirjo. Materiaalit voivat olla esimerkiksi kasveja, kankaita tai valoa ja myös digitaaliset tekniikat ja esityskanavat ovat käytössä. Julkistenkin teosten osalta toteutustavat ovat moninaiset – kuvanveistäjän teos voi esimerkiksi yhdistää veistoksen ja videoprojisoinnin, kuten Vesa-Pekka Rannikon marraskuussa Vantaalla julkistettu teos. Materiaaliensa puolesta perinteisempikin kuvanveisto on hyvin voimissaan, mutta aiheet ovat tätä päivää. Kuvanveisto heijastelee ajankohtaisia ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Uskon, että tämä suunta jatkuu edelleen.

Koen olevani “monitoimitaiteilija”. En ole osannut valita yhtä materiaalia tai työskentelytapaa, jossa olisin halunnut pitäytyä. Havaintojeni mukaan aika moni taiteilija hyödyntää työskentelyssään muitakin kanavia kuin perinteisiä näyttelyitä. itse olen ollut mukana myös esimerkiksi tanssiteatteriryhmässä lavastajana.

AV: NordiSKulptur 2019 toteutuu Suomen ja Islannin kuvanveistäjäliittojen yhteistyönä. Olette liittojen jäseniä. Kuinka näet taiteilijaseurojen roolin ja merkityksen tänä päivänä?

PH: Mielestäni taiteilijaseurojen rooli on tärkeä. Pidän taidetta yhä materiaalilähtöisenä tekemisenä huolimatta sen teoreettisista, poliittisista ja jopa eettisistä ulottuvuuksista. Mielestäni taiteen tekijän ympärille rakentuneet yhdistykset, joissa tiedon ja tarinoiden kerrostumat ovat rakentuneet ajan kanssa, ovat erittäin arvokkaita. Sosiaalisestä näkökulmasta puhumattakaan. Taide on mielestäni hyvin pitkälti ehdollinen sosiaalisesta kehosta, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka tuo keho kukoistaa ja menestyy.

PM: Yksittäisten taiteilijoiden olisi hyvin hankala itse lähteä järjestämään vastaavaa yhteistyötä. Taiteilijaseurojen vahvuus onkin juuri tällaisten tapahtumien ja tilaisuuksien mahdollistamisessa jäsentaiteilijoille. Tärkeää on myös taiteilijoiden etujen valvonta, tiedotus, sekä kanavien tarjoaminen jäsenten keskinäiseen kommunikaatioon.

Pohjoismaisen kulttuuri­keskuksen eväste­käytännöt

Mitä evästeet ovat?

Kuten melkein kaikkien ammattimaisten verkkosivustojen yleisenä käytäntönä on, tämäkin sivusto käyttää evästeitä, jotka ovat pieniä tietokoneellesi ladattavia käyttökokemustasi parantavia tiedostoja. Tällä sivulla kerrotaan, millaista tietoa ne keräävät, miten tietoa käytetään ja miksi nämä evästeet joskus joudutaan tallentamaan. Kerromme myös, kuinka evästeiden tallentamisen voi estää. Tämä voi kuitenkin heikentää sivuston joidenkin osien toimivuutta.

Lisää yleistietoa evästeitä löytyy http-evästeistä kertovasta Wikipedia-artikkelista. (https://en.wikipedia.org/wiki/HTTP_cookie)

Miten käytämme evästeitä?

Käytämme evästeitä monista syistä, joista kerrotaan yksityiskohtaisemmin alla. Valitettavasti useimmiten ei ole olemassa mitään teknisen standardin tarjoamaa mahdollisuutta evästeiden käytön estämiseksi ilman, että sivuston toimivuus ja ominaisuudet, jotka evästeet saavat aikaan, kokonaan häviäisivät. On suositeltavaa, että sallit evästeiden käytön, ellet ole varma, edellyttääkö käyttämäsi palvelu evästeiden käyttöä vai ei.

Käyttämämme evästeet

Jotta kokemuksesi sivustollamme olisi mahdollisimman hyvä, tarjoamme käytettävyyttä, joka perustuu mieltymyksiisi siitä miten sivusto toimii kun sinä käytät sitä. Muistaaksemme sinua miellyttävät valinnat, meidän on käytettävä evästeitä, joiden avulla tieto löytyy aina, kun käytät sivua. Evästeiden käyttö vaikuttaa vaikkapa siihen, näytetäänkö tervetulotoivotus etusivulla.

Kolmannen osapuolen evästeet

Joissakin erikoistapauksissa käytämme myös joidenkin luotettavien kolmansien osapuolten evästeitä. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä kolmansien osapuolten evästeitä voit kohdata tällä sivustolla.

Tämä sivusto käyttää Google Analytics -seurantaohjelmaa, joka on verkon laajimmalle levinnein ja luotetuin seurantaohjelma. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten käytät sivustoa ja miten voisimme parantaa käyttökokemustasi. Evästeet jäljittävät tietoa siitä, kuinka kauan olet sivustolla ja millä sivuilla käyt, jotta voimme jatkossakin tuottaa kiinnostavaa sisältöä.

Lisätietoa Google Analytics -seurantaohjelman evästeistä löydät sivulta Google Analytics. (https://www.google.com/analytics/)

Käytämme sivustoillamme myös sosiaalisen median kuvakkeita, joiden avulla voit olla yhteydessä sosiaaliseen mediaan. Jotta nämä toimisivat, eri sosiaalisen median sivustot käyttävät sivustollamme evästeitä, mahdollisesti parantaakseen profiiliasi omalla sivustollaan tai jakaakseen eri tarkoituksiin keräämäänsä tietoa tietosuojakäytäntöjensä mukaisesti.

Evästeiden käytön estäminen

Voit estää evästeiden käytön muuttamalla selaimesi asetuksia (etsi selaimeltasi apua tämän tekemiseen).

Ota huomioon, että evästeiden käytön estäminen vaikuttaa sivustomme ja monien muiden sivustojen käytettävyyteen. Evästeiden käytön estäminen aiheuttaa yleensä myös joidenkin toimintojen ja ominaisuuksien häviämisen sivustolta. Siksi on suositeltavaa, ettet estä evästeiden käyttöä.

Lisätietoa

Toivottavasti ylläoleva selvensi evästeisiin liittyviä asioita. Kuten mainittu, jos et ole varma evästeiden tarpeellisuudesta, on yleensä turvallisempaa sallia evästeiden käyttö. Ne voivat vaikuttaa käyttämäsi sivuston ominaisuuksiin.

Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteyttä. (https://www.nordiskkulturkontakt.org/en/contact-us/)

Tämä evästekäytäntöteksti on luotu CookiePolicyGenerator.com-sivuston avulla.