Yhdessä pidemmälle

31.05.2018

”Yksin kävelemme nopeammin mutta yhdessä pääsemme pidemmälle”. Näin kuvailevat YK:n kehitysohjelma UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Camilla Brückner sekä YK:n väestörahasto UNFPA:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Pernille Fenger YK:n kehitystyön tavoiteohjelmaa Agenda 2030.

YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen tavoitteista ja niitä tukevasta toimintaohjelmasta, Agenda 2030:sta, vuoden 2015 huippukokouksessaan. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat jatkoa vuonna 2000 linjatuille vuosituhattavoitteille. Toisin kuin edeltäjänsä, Agenda 2030 koskettaa kehittyvien maiden sijaan universaalisti kaikkia valtioita. Agenda 2030 koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta, joiden päämääränä on rakentaa kestävää tulevaisuutta, ja joissa huomioidaan niin inhimilliset, ekologiset kuin talousnäkökulmat. Agenda 2030 -tavoitteista jokainen tukee toisiaan, eikä yhtä tavoitetta voi saavuttaa ilman toista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on sitoutunut edistämään Agenda 2030 -tavoitteita poliittisessa yhteistyössään, ja tämä tavoiteohjelma kulkee nimellä Sukupolvi 2030. Nimensä mukaisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston näkökulmassa painottuvat lasten ja nuorten osallisuus huomisen rakentamisessa. Pohjoismaat ovat jo vuosikymmeniä aktiivisesti edistäneet Agenda 2030 -arvoja, eikä ole sattumaa, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet muistuttavat pohjoismaista hyvinvointimallia. Pohjoismaiden ansiosta esimerkiksi tasa-arvo on vahvasti esillä Agenda 2030 -tavoitteissa.

”50 vuotta sitten lisääntymisterveysoikeudet tunnustettiin ihmisoikeuksiksi ensimmäistä kertaa YK:n ihmisoikeuskonferenssissa vuonna 1968.“ Pohjoismaat ovat olleet UNFPA:n tärkeä tukija alusta saakka,  poliittisesti ja taloudellisesti, ja tukeneet lisääntymisterveyden edistämistä, esimerkiksi panostamalla äitien terveyteen, ehkäisyvälineisiin sekä puuttumalla sukupuolittuneisiin väkivallan rakenteisiin. Pohjoismaat ovat osoittaneet sukupuolten tasa-arvoasioissa johtajuutta, ja yli 50% UNFPA:n taloudellisesta tuesta tulee tälläkin hetkellä Pohjoismaista”, kertoo Pernille Fenger.

UNFPA pyrkii työllään edistämään jokaisen yksilön mahdollisuutta terveeseen elämään ja yhtäläisiin ihmisoikeuksiin. UNFPA haluaa taata, että jokainen raskaus on toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja että jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät Naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen onkin keskeistä monien Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa. Fengerin luettelemat tilastot kertovat myös karua kieltään yhteisten kehitysponnistusten merkityksestä:

“Mikäli emme tavoita lisääntymisterveyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, tarkoittaa se, että seuraavan viidentoista vuoden aikana 150 miljoonaa tyttöä päätyy lapsiavioliittoon ja 68 miljoonan tytön sukuelimet silvotaan.”

Pohjoismaat ovat luotettu ja neutraali kumppani kansainvälisessä yhteistyössä ja Pohjoismaiden tulisi Brücknerin mukaan hyödyntää vahvaa neuvotteluasemaansa paljon nykyistä aktiivisemmin. Brückner  odottaa Pohjoismailta aktiivista roolia YK:ssa ja osallistumista YK:n perustoiminnan ja -rahoituksen turvaamiseen. Brückner nostaa problemaattisena esiin sen, että useat YK:n alaiset instituutiot kärsivät vakaan perusrahoituksen puutteesta, sillä sisäpoliittisilla motiiveilla korvamerkityn rahoituksen osuus on lisääntynyt. Kuitenkin kehitystyössä holistinen lähestymistapa on keskeistä, mikä ilmenee kärjistetysti esimerkiksi Syyrian kriisin tai Ebola-kriisin kaltaisissa äkillisissä tilanteissa.

“UNDP:n viivästynyt reaktio Syyrian kriisiin johtui siitä, että jouduimme ensin hakemaan rahoitusta”, kertoo Brückner.

“Kehitystyössä on useita eri osa-alueita, joista toiset ovat ‘mediaseksikkäämpiä‘ kuin toiset. Perusrahoitusta kaivataan esimerkiksi tiedonkeruuseen, mutta se ei ole lahjoittajille yhtä helposti myytävissä, kuin vaikkapa rokotukset, joiden vaikutukset on välittömästi nähtävissä ”, jatkaa Fenger.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on mitannut Pohjoismaiden menestystä Agenda 2030-tavoitteiden saavuttamisessa. Ministerineuvoston selvitys Bumps on the Road to 2030 osoittaa, että Pohjoismailla on vielä tehtävää erityisesti ympäristötavoitteiden eteen. Ryhtiliikkeitä kaivataan muun muassa vihreän maatalouden kehittämisessä, hiilidioksidipäästöjen alentamisessa, jätteidenkäsittelyssä, merten ja metsien suojelussa sekä etenkin vastuullisten tuotanto- ja kulutusprosessien omaksumisessa. Tavoite numero 12, Kestävä kulutus ja tuotanto, on ministerineuvoston painopistealue vuoteen 2020 saakka.

Ympäristökysymykset ovat vahvemmin esillä Agenda 2030:ssä kuin niitä edeltäneissä vuosituhattavoitteissa. Camilla Brückner painottaakin, että kehitystyötä ei voi tehdä ilman, että ympäristönäkökulma on jatkuvasti läsnä. Elämme tällä hetkellä murrosvaihetta, jossa useat toimialat siirtyvät hiljalleen kohti kestävämpiä tuotantotapoja, mutta Brücknerin mukaan tässä kaivataan selkeää, yhtenäistä lainsäädäntöä sekä hallitusten taholta erilaisia insentiivejä, jotka houkuttelevat yrityksiä muutokseen. Hallitusten vastuu kestävyysagendan ajamisessa on suuri.

“Meneillään oleva murros tarjoaa valtavasti kaupallisia mahdollisuuksia sekä tilaa uusille innovaatioille. Tässä prosessissa tulee väistämässä olemaan häviä ja voittajia. Siirtyminen kestävään tuotantoon tulee palkitsemaan pioneerit alkukustannuksista huolimatta, ja kestävät yritykset ovat myös tulevaisuuteen katsovien sijoittajien silmissä houkuttelevia kohteita. Toisaalta, eri alojen lobbausryhmät ovat vaikutusvaltaisia ja vaikka esimerkiksi tiedämme, että on jo olemassa vaarattomia vaihtoehtoja joillekin haitallisille kemikaaleille, niitä tuotetaan yhä.”

Myös kuluttajan vastuu on suuri, ja Fengerin mukaan jokainen yksittäinenkin valinta ja teko on merkityksellinen.

“Kuluttajina meillä on valtavasti sananvaltaa. Yksinkertaisin keino vaikuttaa ympäristöasioihin on kiinnittää huomiota kulutustottumuksiinsa ja ostopäätöksiinsä. Jos markkinoilla ei vielä ole kestäviä vaihtoehtoja tuotteille, kuluttajan tehtävä on vaatia niitä. Esimerkiksi muovi on aikamme suuri ongelma ja kuluttajan on mahdollista vaatia tietynlaisten muovien vetämistä kokonaan pois markkinoilta. Nimenomaan tällaisissa asioissa voimme konkreettisesti painostaa poliitikkoja tekemään kestäviä ratkaisuja.”

Askelia oikeaan suuntaan on jo otettu. Euroopan komissio julkaisi vastikään esityksen uusista, koko EU:ta koskevista säännöistä, jotka tähtäävät kymmenestä yleisimmästä kertakäyttömuovituotteesta luopumiseen. Kyseiset tuotteet muodostavat suurimman osan merten ja rantojen muovijätteestä. Esityksen mukaan uusi yhtenäinen säännöstö toimisi myös ponnahduslautana eurooppalaisille yrityksille kansainvälisessä kestävässä tuotekehityskilpailussa.

Matkaa tavoitteisiin on vielä jäljellä, mutta on tärkeää pysähtyä ja iloita siitä, mitä olemme jo saavuttaneet, muistuttavat Brückner ja Fenger. Vuosituhattavoitteiden tulokset olivat vaikuttavia, ja näiden näyttöjen pohjalta kansainvälisen yhteisön on mahdollista yltää uudessa tavoiteohjelmassaan sanoista tekoihin vuoteen 2030 mennessä. Mutta kyse on tahtotilasta; tavoitteiden saavuttaminen merkitsee vaurauden uudelleenjakoa, jonka toteuttamiseksi kaivataan johtajuutta ja poliittista visiota. Pohjoismailla on tässä prosessissa tärkeä rooli.

Pohjoismaisen kulttuuripisteen erityisasiantuntija Annukka Vähäsöyrinki haastatteli YK:n kehitysohjelma UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Camilla Brückneriä sekä YK:n väestörahasto UNFPA:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Pernille Fengeriä Agenda 2030 -tavoitteista. Camilla Brückner ja Pernille Fenger vierailivat Helsingissä toukokuussa esiintyen muun muassa Maailma kylässä -festivaalilla yhdessä presidentti Tarja Halosen, Maailman ruokaohjelma WFP:n Heidi Ollin, Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen erityisasiantuntija Sami Pirkkalan sekä Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikön johtaja Elina Korhosen kanssa.

Lue lisää YK:n kehitystavoitteista.

Pohjoismaisen kulttuuri­keskuksen eväste­käytännöt

Mitä evästeet ovat?

Kuten melkein kaikkien ammattimaisten verkkosivustojen yleisenä käytäntönä on, tämäkin sivusto käyttää evästeitä, jotka ovat pieniä tietokoneellesi ladattavia käyttökokemustasi parantavia tiedostoja. Tällä sivulla kerrotaan, millaista tietoa ne keräävät, miten tietoa käytetään ja miksi nämä evästeet joskus joudutaan tallentamaan. Kerromme myös, kuinka evästeiden tallentamisen voi estää. Tämä voi kuitenkin heikentää sivuston joidenkin osien toimivuutta.

Lisää yleistietoa evästeitä löytyy http-evästeistä kertovasta Wikipedia-artikkelista. (https://en.wikipedia.org/wiki/HTTP_cookie)

Miten käytämme evästeitä?

Käytämme evästeitä monista syistä, joista kerrotaan yksityiskohtaisemmin alla. Valitettavasti useimmiten ei ole olemassa mitään teknisen standardin tarjoamaa mahdollisuutta evästeiden käytön estämiseksi ilman, että sivuston toimivuus ja ominaisuudet, jotka evästeet saavat aikaan, kokonaan häviäisivät. On suositeltavaa, että sallit evästeiden käytön, ellet ole varma, edellyttääkö käyttämäsi palvelu evästeiden käyttöä vai ei.

Käyttämämme evästeet

Jotta kokemuksesi sivustollamme olisi mahdollisimman hyvä, tarjoamme käytettävyyttä, joka perustuu mieltymyksiisi siitä miten sivusto toimii kun sinä käytät sitä. Muistaaksemme sinua miellyttävät valinnat, meidän on käytettävä evästeitä, joiden avulla tieto löytyy aina, kun käytät sivua. Evästeiden käyttö vaikuttaa vaikkapa siihen, näytetäänkö tervetulotoivotus etusivulla.

Kolmannen osapuolen evästeet

Joissakin erikoistapauksissa käytämme myös joidenkin luotettavien kolmansien osapuolten evästeitä. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä kolmansien osapuolten evästeitä voit kohdata tällä sivustolla.

Tämä sivusto käyttää Google Analytics -seurantaohjelmaa, joka on verkon laajimmalle levinnein ja luotetuin seurantaohjelma. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten käytät sivustoa ja miten voisimme parantaa käyttökokemustasi. Evästeet jäljittävät tietoa siitä, kuinka kauan olet sivustolla ja millä sivuilla käyt, jotta voimme jatkossakin tuottaa kiinnostavaa sisältöä.

Lisätietoa Google Analytics -seurantaohjelman evästeistä löydät sivulta Google Analytics. (https://www.google.com/analytics/)

Käytämme sivustoillamme myös sosiaalisen median kuvakkeita, joiden avulla voit olla yhteydessä sosiaaliseen mediaan. Jotta nämä toimisivat, eri sosiaalisen median sivustot käyttävät sivustollamme evästeitä, mahdollisesti parantaakseen profiiliasi omalla sivustollaan tai jakaakseen eri tarkoituksiin keräämäänsä tietoa tietosuojakäytäntöjensä mukaisesti.

Evästeiden käytön estäminen

Voit estää evästeiden käytön muuttamalla selaimesi asetuksia (etsi selaimeltasi apua tämän tekemiseen).

Ota huomioon, että evästeiden käytön estäminen vaikuttaa sivustomme ja monien muiden sivustojen käytettävyyteen. Evästeiden käytön estäminen aiheuttaa yleensä myös joidenkin toimintojen ja ominaisuuksien häviämisen sivustolta. Siksi on suositeltavaa, ettet estä evästeiden käyttöä.

Lisätietoa

Toivottavasti ylläoleva selvensi evästeisiin liittyviä asioita. Kuten mainittu, jos et ole varma evästeiden tarpeellisuudesta, on yleensä turvallisempaa sallia evästeiden käyttö. Ne voivat vaikuttaa käyttämäsi sivuston ominaisuuksiin.

Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteyttä. (https://www.nordiskkulturkontakt.org/en/contact-us/)

Tämä evästekäytäntöteksti on luotu CookiePolicyGenerator.com-sivuston avulla.