fbpx

Nykykirjallisuuden helmiä Baltian maista

14.08.2019

Kulttuuri- ja kirjallisuusvaihto Baltian maiden välillä on perinteisesti ollut haasteellista, sillä maiden läheisyydestä huolimatta niiden kielet eroavat toisistaan huomattavasti, ja kaikki kirjallisuus pitää kääntää. Askel parempaan suuntaan otettiin vuonna 2018, jolloin Viron, Latvian ja Liettuan kirjailijaliitot käynnistivät Pohjoismaisen kulttuuripisteen apurahan turvin tiiviimmän yhteistyön. Maat esiintyivät yhtenä rintamana myös Lontoon kirjamessuilla vuonna 2018. Jokainen Baltian maa on ylpeä omista kirjallisista aarteistaan; latvialainen kirjailija Inga Žolude on koonnut pienen otannan Baltian kiinnostavimmista kirjailijoista viime vuosilta. Suomeksi Baltian maiden kirjallisuutta käännetään vähän, joten näihin kirjailijoihin tutustuminen vaatii suomalaiselta lukijalta myös kielitaitoa.

Latvia

Latvialaisen kirjailijan Nora Ikstenan romaani Mātes piens (2015, vapaasti suomennettuna Äidinmaito) on kuvaus siitä, miten neuvostohallinto koituu äidin ja tyttären suhteessa kohtaloksi 1960–1980-luvuilla. Romaanin englanninkielinen käännös onkin Soviet Milk, ja romaanissa korostuu manipuloivan ja myrkyllisen järjestelmän osuus päähenkilön ratkaisussa olla imettämättä tytärtään, jotta hän ei jatkaisi elämää, josta puuttuu inhimillisyys ja arvokkuus. Äiti ja tytär ovat elossa, mutta millä hinnalla? Romaani on julkaistu viroksi, liettuaksi, unkariksi, georgiaksi, makedoniaksi ja julkaistaan pian ruotsiksi, saksaksi, kroatiaksi, ukrainaksi, arabiaksi ja japaniksi.

Toinen upea historiallinen romaani viime vuosilta on Klūgu mūks (2014), jonka on kirjoittanut kirjailija, runoilija ja dramaatikko Inga Ābele. Romaani kuvaa katolilaisen papin kohtaamia haasteita Latgalliassa (alue Latvian ja Venäjän rajalla, latgallialaisten historiallinen asuinalue), mutta tapahtumat hahmottuvat lukijalle myös laajemmasta globaalista näkökulmasta. Historialliseen henkilöön perustuvalla päähenkilöllä on tärkeä rooli Latgallian alueen yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja henkisen tietoisuuden ja identiteetin muodostumisessa Venäjän imperiumin aikana 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Kirjailija kutoo taitavasti yhteen laajan joukon elämänkohtaloita, joista monet perustuvat historiallisiin henkilöihin – kuten lentäjä, jonka haaveena on lentää rajojen yli. Romaani on käännetty liettuaksi sekä ruotsiksi vuonna 2018.

Viro

Tiit Aleksejev kouluttautui ensin historioitsijaksi ja loi uraa diplomaattina ennen kuin hänestä tuli kirjailija. Hänen hiljattain päätökseensä tullut ristiretkitrilogia on ollut sekä lukijoiden että kriitikoiden suosikki, ja romaaneja on käännetty tähän mennessä 12 kielelle. Trilogian ensimmäinen osa, suomeksikin ilmestynyt Pyhiinvaellus (Palveränd, 2008), sai Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010, jonka jälkeen romaani on käännetty muun muassa suomeksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, makedoniaksi ja latviaksi.

Maarja Kangro on kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Klaaslaps (2016, vapaasti suomennettuna Lasilapsi) omista epäonnistuneista raskauskokemuksistaan, esimerkiksi raskaudesta, joka päättyi kuolemaan johtavaan diagnoosiin pääkallottomuus ja aivottomuus eli anenkefalia. Tätä taidokkaasti kirjoitettua romaania pidetään rohkeana esimerkkinä henkilökohtaisten tragedioiden – joista yleensä vaietaan – käsittelystä julkisesti. Romaani käännettiin lyhyen ajan sisällä saksaksi ja latviaksi.

Liettua

Liettualainen kirjailija Kristina Sabaliauskaitė on taidehistorian tohtori, ja hän on kirjoittanut neliosaisen historiallisen Silva Rerum -sarjan (2008, 2011, 2014 ja 2016), joka kertoo liettualaisen Norvaišan perheen sukutarinan 1600- ja 1700-luvuilla Liettuan ollessa osa Puolaa. Romaanien taustalla on kattava historiallinen taustatyö, ja historia herää eloon taitavan tarinankertojan keinoin ihmiskohtaloiden muodossa. Romaanit ovat olleet myyntimenestyksiä myös puolan- ja latviankielisinä käännöksinä.

Liettualainen kirjailija Undinė Radzevičiūtė on päässyt lukijoiden suosioon ja voittanut Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon romaanillaan Žuvys ir drakonai (2015, vapaasti käännettynä Kaloja ja lohikäärmeitä). Romaani on harvinainen, jollei jopa ainutlaatuinen, esimerkki baltialaisen kirjailijan kiinnostuksesta kiinalaiseen kulttuuriin, ja kirjailija onnistuukin historioitsijana kuvaamaan todentuntuisesti jesuiittamaalarin elämää 1700-luvun Kiinassa. Romaani on käännetty myös saksaksi, italiaksi, viroksi ja unkariksi ja ilmestyy pian myös espanjaksi, latviaksi ja bulgariaksi.


Inga Žolude
Latvialainen kirjailija ja residenssikeskusten tuen asiantuntijaryhmä jäsen

Pohjoismaisen kulttuuri­keskuksen eväste­käytännöt

Mitä evästeet ovat?

Kuten melkein kaikkien ammattimaisten verkkosivustojen yleisenä käytäntönä on, tämäkin sivusto käyttää evästeitä, jotka ovat pieniä tietokoneellesi ladattavia käyttökokemustasi parantavia tiedostoja. Tällä sivulla kerrotaan, millaista tietoa ne keräävät, miten tietoa käytetään ja miksi nämä evästeet joskus joudutaan tallentamaan. Kerromme myös, kuinka evästeiden tallentamisen voi estää. Tämä voi kuitenkin heikentää sivuston joidenkin osien toimivuutta.

Lisää yleistietoa evästeitä löytyy http-evästeistä kertovasta Wikipedia-artikkelista. (https://en.wikipedia.org/wiki/HTTP_cookie)

Miten käytämme evästeitä?

Käytämme evästeitä monista syistä, joista kerrotaan yksityiskohtaisemmin alla. Valitettavasti useimmiten ei ole olemassa mitään teknisen standardin tarjoamaa mahdollisuutta evästeiden käytön estämiseksi ilman, että sivuston toimivuus ja ominaisuudet, jotka evästeet saavat aikaan, kokonaan häviäisivät. On suositeltavaa, että sallit evästeiden käytön, ellet ole varma, edellyttääkö käyttämäsi palvelu evästeiden käyttöä vai ei.

Käyttämämme evästeet

Jotta kokemuksesi sivustollamme olisi mahdollisimman hyvä, tarjoamme käytettävyyttä, joka perustuu mieltymyksiisi siitä miten sivusto toimii kun sinä käytät sitä. Muistaaksemme sinua miellyttävät valinnat, meidän on käytettävä evästeitä, joiden avulla tieto löytyy aina, kun käytät sivua. Evästeiden käyttö vaikuttaa vaikkapa siihen, näytetäänkö tervetulotoivotus etusivulla.

Kolmannen osapuolen evästeet

Joissakin erikoistapauksissa käytämme myös joidenkin luotettavien kolmansien osapuolten evästeitä. Seuraavassa kappaleessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä kolmansien osapuolten evästeitä voit kohdata tällä sivustolla.

Tämä sivusto käyttää Google Analytics -seurantaohjelmaa, joka on verkon laajimmalle levinnein ja luotetuin seurantaohjelma. Se auttaa meitä ymmärtämään, miten käytät sivustoa ja miten voisimme parantaa käyttökokemustasi. Evästeet jäljittävät tietoa siitä, kuinka kauan olet sivustolla ja millä sivuilla käyt, jotta voimme jatkossakin tuottaa kiinnostavaa sisältöä.

Lisätietoa Google Analytics -seurantaohjelman evästeistä löydät sivulta Google Analytics. (https://www.google.com/analytics/)

Käytämme sivustoillamme myös sosiaalisen median kuvakkeita, joiden avulla voit olla yhteydessä sosiaaliseen mediaan. Jotta nämä toimisivat, eri sosiaalisen median sivustot käyttävät sivustollamme evästeitä, mahdollisesti parantaakseen profiiliasi omalla sivustollaan tai jakaakseen eri tarkoituksiin keräämäänsä tietoa tietosuojakäytäntöjensä mukaisesti.

Facebook pixel

Facebook pixel kerää:
– Http otsikkotiedot – Kaikki mitä näkyy HTTP otsikkokentässä, mukaan lukien IP-osoitteet, tietoa selaimesta, sivun paikasta, dokumenteista, määritelmistä sekä käyttäjästä.
– Pixel-tiedot – Mukaan lukien Pixel ID ja Facebook-evästeet.
– Klikkausdataa – Nappiklikkauksia, nappien otsikot ja sivut jonne päädytään klikkausten johdosta.

Evästeiden käytön estäminen

Voit estää evästeiden käytön muuttamalla selaimesi asetuksia (etsi selaimeltasi apua tämän tekemiseen).

Ota huomioon, että evästeiden käytön estäminen vaikuttaa sivustomme ja monien muiden sivustojen käytettävyyteen. Evästeiden käytön estäminen aiheuttaa yleensä myös joidenkin toimintojen ja ominaisuuksien häviämisen sivustolta. Siksi on suositeltavaa, ettet estä evästeiden käyttöä.

Lisätietoa

Toivottavasti ylläoleva selvensi evästeisiin liittyviä asioita. Kuten mainittu, jos et ole varma evästeiden tarpeellisuudesta, on yleensä turvallisempaa sallia evästeiden käyttö. Ne voivat vaikuttaa käyttämäsi sivuston ominaisuuksiin.

Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteyttä. (https://www.nordiskkulturkontakt.org/en/contact-us/)

Tämä evästekäytäntöteksti on luotu CookiePolicyGenerator.com-sivuston avulla.