Ja voittaja on…

Kirjoja hujan hajan pöydällä

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto jaetaan Islannista televisioitavassa tilaisuudessa 27. lokakuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1962 lähtien kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Eri genret, sävyt ja näkökulmat asetetaan toisiaan vastaan kilpajuoksussa, jossa ei ole häviäjiä. Sillä ei kai taiteessa tai kirjallisuudessa ylipäätään ole mahdollista kilpailla perinteisessä mielessä? Kolmestatoista palkintoteoksesta löytyy yhteisiä teemoja, jotka syväluotaavat ihmistä ja yhteiskuntaa nykyhetkessä ja menneisyydessä. Keitä me olemme ja mihin olemme matkalla? Entä millaisissa konteksteissa ihminen toimii?

Tanskasta ehdolla oleva Yahya Hassanin runokokoelma Yahya Hassan 2 koostuu omaelämäkerrallisista runoista, jotka käsittelevät rasismia, väkivaltaa ja rikollisuutta. Teoksen raa’an rehellinen äänensävy pakottaa lukijan itsetutkiskeluun. Suomea edustava Monika Fagerholmin Vem dödade bambi? (suom. Kuka tappoi bambin?) ei sekään karta tärkeitä ja arkaluonteisia kysymyksiä. Romaanissaan hän käsittelee vauraalla asuinalueella tapahtuvaa ryhmäraiskausta, josta kukaan ei halua ottaa vastuuta. Norjan ehdokas Bjørn Esben Almaas kuvaa puolestaan Den gode vennen -romaanissaan rikkinäisen lapsuuden ja suoranaisen pahuuden seurauksia. Kyse ei kuitenkaan ole sovituksesta, vaan traumasta ja kärsimyksestä – kipeistä teemoista, jotka lakaistaan mielellään kollektiivisen olohuoneen maton alle.

Suomen toinen ehdokas, Juha Itkosen autofiktiivinen romaani Ihmettä kaikki, ja Färsaarta edustava Oddfríður Marni Rasmussenin Ikki fyrr enn tá käsittelevät surua eri näkökulmista. Samaan aiheeseen tarttuu Ahvenanmaalta ehdolle asetettu Mikaela Nymanin runokokoelma När vändkrets läggs mot vändkrets. Itkosen romaanissa lasta odottava pariskunta joutuu tekemään vaikean päätöksen raskauden ollessa jo pitkällä. Rasmussenin runollisen romaanin päähenkilö Janus menettää kumppaninsa Elsan aivokasvaimen seurauksena, ja Mikaela Nymanin kokoelman runominä menettää puolestaan sisarensa. Kaikki kolme teosta menevät ihon alle ja jäävät sinne pitkäksi aikaa.

Kokeellisempaa kerrontaa löytyy Tanskaa edustavasta Hanne Højgaard Viemosen romaanista HHV, FRSHWN – Dødsknaldet i Amazonas sekä Islantia edustavasta Bergsveinn Birgissonin historiallisesta romaanista Lifandilífslækur. Ensin mainitussa romaanissa lukija kohtaa itseään etsivän päähenkilön, kun taas Bergsveinn Birgissonin romaanissa valistusihminen ja epileptikko Markús Árelíus lähtee löytöretkelle Islantiin, jonka luonto ei tottele ihmisen lakeja. Myös Norjasta ehdolle asetettua Matias Faldbakkenin romaania Vi er fem leimaa leikkisyys ja absurdi huumori. Faldbakken on alkujaan kuvataiteilija, ja se hallitsee myös hänen tekstejään.

Tämän vuoden ainoa ehdolla oleva novellikokoelma on islantilaisen Fríða Ísbergin Kláði, jossa puidaan ihmissuhteita. Ísberg kuvaa taitavasti nykyihmisen osaa alati muuttuvassa todellisuudessa. Ruotsalaisen Steve Sem-Sandbergin romaani W. eroaa joukosta dokumentaarisuudellaan, sillä hän kirjoittaa sotilas ja väkivallantekijä Johann Christian Woyzeckista. Ruotsista on ehdolla myös Johan Jönson kaksiosaisella runokokoelmallaan Marginalia/Xterminalia. Jönson porautuu pimeyden perukoille kuvaamalla yhteiskuntaa, joka tottelee kapitalismin rautanyrkkiä. Poliittista runoa kirjoittaa myös saamelaisen kielialueen ehdokas Niillas Holmberg runokokoelmassaan Juolgevuođđu (suom. Jalkapohja). Kokoelma on graafinen ja tarkastelee jalkapohjan reittejä. Se kehottaa meitä palaamaan alkupisteeseen, mikä on arvokas vinkki näinä kaoottisina aikoina.

Kaikki teokset ovat saatavissa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta yhdellä tai useammalla pohjoismaisella kielellä. Varaa kirjoja verkkokirjastostamme tai soittamalla numeroon +358 10 583 1000. Varauksen teko edellyttää kirjastokorttia.

Kira Nalin, Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastonhoitaja